Mitä väliä on henkilöbrändillä ja miten sitä rakennetaan, jos tekee ”ihan tavallista” työtä
Henkilöbrändin rakentamisesta puhutaan paljon, mutta mitä sillä oikeasti tarkoitetaan? Kannattaako sellaista rakentaa, jos tekee niin sanotusti ihan tavallista työtä? Entäpä miten onnistut rakentamaan haluamaasi henkilöbrändiä? Näihin kysymyksiin vastaan tarkemmin tässä artikkelissa.
Mikä ihmeen henkilöbrändi?
Jokaisella meistä on henkilöbrändi, eli ulkoinen maine ja imago meistä esimerkiksi työntekijänä tai tietyn alan asiantuntijana. Brändin voimakkuus kuitenkin vaihtelee sen mukaan, miten aktiivisesti olemme sitä rakentaneet eri kanavissa, kuten sosiaalisessa mediassa, työpaikoilla tai muissa foorumeissa.
Henkilöbrändiin liittyy vahvasti se, millaisia mielikuvia ihmiset liittävät sinuun. Tähän voi kuulua sekä sinun osaamiseesi liittyviä tekijöitä että asioita, joita sinä arvostat ja pidät tärkeinä. Yleisesti tavoitteena on luoda yksilöllinen henkilöbrändi, jonka kautta erotut muista alan toimijoista ja asiantuntijoista.
Henkilöbrändissä korostuukin nimenomaan yksilöllisyys ja omat erityispiirteet, joiden toivottaisiin olevan positiviisia. Henkilöbrändin käsitettä havainnollistavat hyvin myös konkreettiset henkilöt, joilla on vahva henkilöbrändi. Esimerkiksi formulakuski Kimi Räikkösen kohdalla moni yhdistää hänet välittömästi jäämieheksi.
Mihin tarvitsen henkilöbrändiä?
Moni voi alkaa miettiä tässä kohtaa, että mihin ihmeeseen minä tarvitsen henkilöbrändiä, kun teen ihan tavallista työtä enkä välttämättä edes tähtää alani isoimmaksi tähdeksi tai suureksi johtajaksi. Tästä voi kuitenkin olla monenlaista hyötyä juuri sinulle.
Tulevaisuuden työmahdollisuuksien saaminen helpottuu, kun sinut tunnetaan. Edelleen erilaisiin tehtäviin rekrytoidaan suositusten ja verkostojen kautta, jolloin näkyvyys ja tunnettuus voivat olla eduksi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sinuun otetaan suoraan yhteyttä rekrytoinnin yhteydessä tai vaihtoehtoisesti sitä, että sinun on helpompaa edetä rekrytointiprosessissa vaikkapa sen perusteella, miten olet asiantuntijuuttasi tuonut esille eri kanavissa.
Hyvä henkilöbrändi voi vaikuttaa myös siihen, että asioita on helpompi viedä eteenpäin.
Toisaalta sinulle voi avautua mahdollisuuksia myös pienempiin projekteihin, joista et osannut edes haaveilla. Esimerkiksi minua pyydettiin mukaan Anna Perhon Instagram-liveen puhumaan työnhausta ihan puhtaasti henkilöbrändityöni kautta. Myös nykyiseen työpaikkaani rekrytoitaessa blogikirjoitukseni herättivät huomion ja tekivät minusta vahvemman ehdokkaan tehtävään verrattaessa muihin.
Hyvä henkilöbrändi voi vaikuttaa myös siihen, että asioita on helpompi viedä eteenpäin. Haluatko esimerkiksi viedä viestiä kiinnostavasta tapahtumasta tai mainostaa sinulle tärkeän järjestön toimintaa? Teetkö vapaa-ajallasi yritystoimintaa vaikkapa myymällä villasukkia tai taideteoksia? Asiat otetaan huomattavasti helpommin vastaan, kun ne viestii joku alan asiantuntija tai ihmisille ennakkoon tuttu henkilö.
Kaikista tärkeimpänä hyötynä henkilöbrändissä on kuitenkin uusiin ihmisiin tutustuminen ja verkostoituminen. Tämä ei tässä yhteydessä tarkoita sitä, että verkostoja hyödynnettäisiin pelkästään vaan esimerkiksi uusien työmahdollisuuksien saamiseksi, vaan enemmänkin sitä, että omaan elämään voi saada uusia mahtavia tyyppejä, joiden kanssa puhua työasioista, osallistua tapahtumiin tai ihan vaikka jakaa elämää ystävinä.
Oman jutun tunnistamisen osalta voit miettiä esimerkiksi sitä, mistä sinut tunnistetaan tai tullaan tunnistamaan.
Itselleni merkityksellistä ovat myös olleet ne monet keskustelut, joita olen päässyt oman verkostoni kanssa käymään. Näistä olen oppinut paljon uutta ja löytänyt työkalu- ja osaamispakkiini paljon uusia taitoja. Olen myös saanut uutta näkökulmaa, joka on muuttanut ajattelutapaani ja muokannut omaa tekemistä parempaan. Olenpa joskus saattanut jopa nauraa ääneen ja saada näin viihdettä päiviini.
Miten rakennan henkilöbrändiä? – Suunnittelu
No mistä olisi sitten hyvä lähteä liikkeelle, kun rakentaa omaa henkilöbrändiään? Aluksi voi olla hyvä miettiä vastausta seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on minun juttuni?
- Mitä haluan henkilöbrändilläni saavuttaa?
- Ketkä ovat kohderyhmääni eli kehen haluan brändilläni vaikuttaa?
Oman jutun tunnistamisen osalta voit miettiä esimerkiksi sitä, mistä sinut tunnistetaan tai tullaan tunnistamaan. Millaisia asioita osaat parhaiten, entä missä sinun intohimosi on? Olen itse pyrkinyt rakentamaan itsestäni mielikuvaa introverttinä rekrytoijana, jonka intohimona on auttaa ihmisiä työnhaussa. Sinun kohdallasi tarina voi koostua esimerkiksi:
- Millaista on olla ihan tavallinen toimistoassistentti ja mahdollistaa muiden menestys?
- Juoksuun hurahtanut taloushallintoasiantuntija, joka pyrkii parhaaseen tulokseen puolimaratonilla sekä työpaikalla
- Organisoinnin moniosaaja, jonka suunnitelmallisuus houkuttelee työnantajien lisäksi ystäviä täydellisesti suunnitelluille matkatoimistotason matkoille
Kohderyhmän valinta vaikuttaa paljon siihen, millainen sisältö on heille mielenkiintoista ja millaisista asioista on hyvä puhua.
Henkilöbrändin tavoitteita on myös hyvä miettiä. Haluanko saada uuden työpaikan, haluanko tutustua uusiin ihmisiin tai vaan brändäytyä alani kovana osaajana? Tämä voi vaikuttaa olennaisella tavalla siihen, millaista viestiä välität eteenpäin. Minun tavoitteenani sosiaalisessa mediassa on myydä oman yritykseni palveluita, joten tämä kulkee punaisena lankana kaikessa tekemisessäni, eli tärkeää on nostaa esille nerokkaita työn hakemisen vinkkejä. Verkostoitumistavoite voi puolestaan näyttäytyä sisällöissä, joissa rohkaiset ihmisiä keskustelemaan sinulle tärkeistä teemoista.
Viimeisenä on hyvä tunnistaa oma kohderyhmä. Haluanko viestiä itsestäni esimerkiksi kollegoilleni, jolloin tavoitteena voi olla verkostoituminen ja vertaistuen hakeminen? Vai haluanko esimerkiksi tavoitella tulevia työnantajia, jotka voivat olla vaikkapa HR-asiantuntijoita tai hallinnon alan esihenkilöitä? Kohderyhmän valinta vaikuttaa paljon siihen, millainen sisältö on heille mielenkiintoista ja millaisista asioista on hyvä puhua.
Miten rakennan henkilöbrändiä? – Käytännön toteutus
Kun suunnitelma on valmiina, on siitä hyvä lähteä viestimään. Tässä tärkeää on myös tunnistaa se oma kanava, missä haluat brändiä rakentaa. Sen ei välttämättä tarvitse olla sosiaalinen media, sillä jokainen meistä rakentaa brändiään myös fyysisissä tilaisuuksissa, kuten omalla nykyisellä työpaikalla tai osallistumalla erilaisiin tapahtumiin. Tässä kannattaa valita yksi itselle luontevin kanava. Oletko kirjoittaja, visuaalisempi henkilö vai sytytkö kasvokkaisista tapaamisista?
Kun olet kanavasi valinnut, on hyvä olla aktiivisesti esillä.
Suurin osa henkilöbrändin rakentamisesta tapahtuu edelleen LinkedIn:ssä, jossa pääpaino on kirjallisessa viestinnässä erilaisten lyhyempien ja pidempien postausten kautta. Tänä päivänä suosiota kasvattavat kuitenkin jatkuvasti myös erityisesti kuvien jakaminen tuomalla henkilökohtaisuutta ja tunnetta mukaan. LinkedIn:ssä onnistuu myös kasvokkainen tapaaminen esimerkiksi kahvittelemalla oman verkoston jäsenten kanssa tai osallistumalla eri aihealueiden, kuten vaikkapa HR-asiantuntijoiden afterwork-tilaisuuteen omassa kaupungissa.
Tänä päivänä henkilöbrändiä rakennetaan entistä enemmän myös Instagramissa ja TikTokissa, joissa toimivan sisällön tulee olla visuaalisesti näyttävää esimerkiksi kuvien ja videoiden muodossa – unohtamatta toki tarinankerrontaa. Nämä kanavat eroavat LinkedIn:stä siten, että kohderyhmä käyttää Instagramia ja TikTokia pääsääntöisesti viihtymiseen ja vapaa-ajallaan, jolloin sisällön tulee tukea tätä käyttötarkoitusta. LinkedIn taas on selkeästi työkanava, jossa monesti edustetaan itsensä lisäksi myös omaa tämän hetkistä työnantajaa, mikä toki voi myös rajata, millaista sisältöä saa tuottaa.
Kun olet sitten kanavasi valinnut, on hyvä olla aktiivisesti esillä. Sosiaalisessa mediassa tämä tarkoittaa postaamista säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa tai kahdessa oman elämäntilanteen mukaan. Fyysisissä tapahtumissa säännöllisyys puolestaan tarkoittaa osallistumista mahdollisimman moneen tilaisuuteen, missä voi kiinnostavien henkilöiden kanssa olla vuorovaikutuksessa. Tässä voi auttaa myös henkilökohtaisten tapaamisten sopiminen esimerkiksi kahvin tai lounaan merkeissä.
Oman kokemukseni mukaan ihan tavalliset ja omaan arkeen liittyvät havainnot ovat sellaisia, mitkä toimivat parhaiten.
Oman sisällöntuotannon osalta on hyvä, että omalle seuraajakunnalle tai verkostolle tulee jakaa itsestään eikä vain odottaa saavansa heiltä jotakin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalisessa mediassa on hyvä jakaa omaa asiantuntemustaan, ajatuksiaan tai vaikkapa vinkkejä omalle seuraajakunnalle eikä korostaa vain sitä, että palkatkaa minut töihin. Totta kai tätäkin viestiä saa jakaa, mutta huomion herättämisen kannalta on tärkeää tuottaa monipuolista sisältöä.
Millainen sisältö toimii? Oman kokemukseni mukaan ihan tavalliset ja omaan arkeen liittyvät havainnot ovat sellaisia, mitkä toimivat parhaiten. Saitko esimerkiksi hyvää palautetta kollegalta? Teittekö yhdessä tiiminä jotain mielenkiintoista? Sattuiko töissä jokin vastoinkäyminen, jonka joko ratkaisit tai jäi kesken? Teitkö jotain sellaista, mikä oli viikon kohokohta tai herätti intohimon sisälläsi? Suosittelen kirjaamaan itselleen ylös kiinnostavia aiheita aina, kun niitä tulee mieleen eli esimerkiksi vaikka keskustellessa kollegan kanssa.
Parhaiten toimivat myös aiheet, joissa olet oma itsesi ja jaat jotakin henkilökohtaisempaa. Itselläni kaikkein eniten viestejä ja kommentteja tuoneet postaukset ovat olleet ne, joissa olen kertonut omasta introverttiydestäni ja sen mukanaan tuomasta ulkopuolisuuden kokemuksesta. Hyviä aiheita tähän liittyen voi tunnistaa vaikkapa miettimällä mediassa vastaan tulleita kirjoituksia, jotka ovat herättäneet sinussa tunteita. Jokaisella on toki myös omat rajansa, ja niitä on hyvä kunnioittaa, eli mitään liikaa ei tarvitse itsestään jakaa.
On tärkeää myös muistaa, että kaikkia ei voi miellyttää ja toisaalta omaa henkilöbrändiään voi jatkuvasti kehittää siihen suuntaan, mikä itseään kutsuu. Tähän ei ole olemassa yhtä
oikeaa tapaa ja vain kokeilemalla selviää, millainen tarina sinusta kannattaa kertoa ja minkä toisaalta haluat itsestäsi kertoa.
Erica Ollikainen
Olen sosiaalipsykologi ja rekrytoinnin asiantuntija. Minulla on pitkä tausta erilaisista hallinnon alan rekrytoinneista mukaan lukien taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, erilaisten assistenttien sekä muiden toimistotyön asiantuntijoiden rekrytoinnit. Työskentelen tällä hetkellä EY:llä ja vastaan meillä kokeneiden asiantuntijoiden rekrytoinnista ja sen kehittämisestä sekä työnantajamielikuvasta.
Teen päivätyöni ohessa työnhaku- ja uravalmennusta niin henkilökohtaisen valmennuksen kuin yrityksille ja yhteisöille suunnattujen erilaisten webinaarien ja puhujatapahtumien muodossa.
Suurena intohimonani on työelämän kehittäminen, hakijakokemuksen parantaminen sekä ihmisten auttaminen ja tukeminen eri uran vaiheissa oli kyseessä sitten työnhakuvinkit, uudelle alalle suuntaaminen tai vain yleinen sparrailu. Rakastan myös kirjoittamista ja ajatuksiani työelämään, rekrytointiin ja työnhakuun voit käydä lukemassa by-erica.com
Verkostoidutaan mielellään myös LinkedIn:ssä!
Verkkolehti Skillan yhteistyöartikkeleissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Skilla ry:n kantaa.