Miten rakentaa itselle merkityksellistä ja hyvinvointia lisäävää työelämää?
Millaista on merkityksellinen työ? Entä miten työn merkityksellisyys vaikuttaa koettuun hyvinvointiin? Miten puolestaan voit löytää merkityksellisempää työtä ja arkea elämääsi? Näitä teemoja pohdin tässä artikkelissa ja toivon, että löydät uuden kulman paremman työelämän ja hyvinvoinnin luomiseksi.
Mistä työn merkityksellisyys koostuu
Työn merkityksellisyys ei ole varsinaisesti tunne, vaan enemmänkin kokemus, jota yksilö kokee erilaisissa tilanteissa työssään. Merkityksellisyys on hyvin yksilöllistä, ja kaksi henkilöä voivat kokea saman työn todella eri tavoilla joko merkitykselliseksi tai ei yhtään merkitykselliseksi. Tämä kokemus vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon yksilö haluaa panostaa tekemäänsä työhön.
Filosofian Akatemia (Organisaatiosi kehityskumppani | Filosofian Akatemia) on määritellyt neljä teemaa, joihin useimpien ihmisten kokemat merkityksellisyyden tunteet liittyvät. Nämä ovat tunne autonomiasta, kyvykkyydestä, yhteenkuuluvuudesta ja hyvän tekemisestä
Riittääkö, että voin auttaa työkavereitani heidän päivittäisessä työssään vai haluanko vaikuttaa isoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja rakentaa parempaa maailmaa?
Ensimmäinen viittaa siihen, että voin vaikuttaa omaan työhöni ja sen suorittamiseen. Voinko esimerkiksi päättää missä ja milloin työtä teen tai vaikkapa sitä, millaisiin projekteihin ja tehtäviin pääsen mukaan? Kyvykkyys viittaa puolestaan siihen, että työssä voi kokea onnistumisen kokemuksia – minä onnistun ja opin uutta. Pystyn ihan mihin, vaan mitä eteen tuodaan.
Yhteenkuuluvuuden tunne liittyy puolestaan kokemukseen siitä, että kuuluu osaksi joukkoa. Olen arvokas osa työyhteisöä, muiden kanssa on turvallista ja mukavaa työskennellä. Voin olla oma itseni ja minut hyväksytään sellaisena kuin olen.
Viimeisenä työn merkityksellisyyteen vaikuttaa hyvän tekeminen eli työni positiivinen vaikutus muihin ihmisiin tai ympäröivään maailmaan. Tässä kohdassa on varmasti eniten liikkumavaraa eri ihmisten välillä. Eli riittääkö, että voin auttaa työkavereitani heidän päivittäisessä työssään vai haluanko vaikuttaa isoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja rakentaa parempaa maailmaa vaikkapa taistelemalla ilmastonmuutosta vastaan?
Työn merkityksellisyys johtaa korkeampaan työsuoritukseen ja sitä kautta tunteeseen onnistumisen kokemuksista.
Vaikka merkityksellisyys onkin yksilöllinen kokemus, liittyy siihen vahvasti yhteisöllisyyden elementti. Työtä tehdään tiimissä, yhteisöissä ja organisaatioissa, jolloin koko organisaation missio tai tekemisen meininki vaikuttaa myös yksilön tekemiseen ja siihen, millaiset puitteet merkityksellisyyden kokemukseen on. Löydänkö merkityksellisyyden siitä, mitä organisaationi ja tiimini tekee sekä mitä saavutamme yhdessä?
Miten merkityksellisyys vaikuttaa koettuun hyvinvointiin?
Työn merkityksellisyys vaikuttaa koettuun hyvinvointiin eli yksilön kokemukseen omasta terveydentilastaan monella eri tavalla. Se johtaa korkeampaan työsuoritukseen ja sitä kautta tunteeseen onnistumisen kokemuksista. Se vaikuttaa positiivisesti myös motivaatioon eli siihen, miten mukavaa töihin on mennä ja miten paljon siitä innostuu. Toisaalta merkityksellinen työ laskee sairauspoissaoloja.
Shanafelt ja Nosewort ovat tehneet tutkimuksen, jonka mukaan 20% työajasta tulisi olla itselle merkityksellistä tekemistä, jolloin se myös suojaa esimerkiksi työuupumukselta. Määrä on melko pieni, mutta antaa toivoa siitä, että myös rutiinit ja hankalammat tilanteet voidaan kompensoida lisäämällä edes hieman merkityksellisyyttä työhön.
Toisaalta työn merkityksellisyys voi myös kääntyä itseään vastaan. Kun työhön suhtautuu intohimolla, siihen uppoutuu helposti ja antaa sille kaikkensa. Tällöin kuormitus voi nousta liian suureksi ja lopputuloksena on työuupumus tai muut jaksamisen ja mielenterveyden haasteet.
Koettuun hyvinvointiin voi vaikuttaa myös se, miten yksilö suhtautuu työhön.
Koettuun hyvinvointiin voi vaikuttaa myös se, miten yksilö suhtautuu työhön. Ihmiset voidaan tällä perusteella jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat ne, joille työ itsessään on kutsumus ja heille työ on tärkeä arvo. Heille työn merkityksellisyys on erittäin tärkeää, sillä motivaatio työhön tulee työstä ja sen mielekkäästä sisällöstä. Koetun hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työ tuottaa mielihyvää ja merkityksellisyyttä.
Toisessa kategoriassa ovat henkilöt, joille työ on enemmänkin ura, jolla halutaan edetä eteenpäin. Heille tärkeää on työn sisällön lisäksi tai sen sijaan ulkoiset tekijät, kuten se, missä asemassa on ja miten ura etenee arvostuksen ja tittelien kautta. Heille merkityksellisyyttä luo ensisijaisesti jatkuva eteenpäin meneminen. Toki joukkoon mahtuu varmasti niitäkin, jotka haluavat yhdistää merkityksellisyyttä ja etenemistä.
Viimeisessä kategoriassa ovat henkilöt, joille työ on vain työtä ja sen tarkoitus on mahdollistaa itselle merkityksellinen vapaa-aika. Tällöin merkityksellisyyden kokemuksia haetaan muualta kuin työstä, ja työn tavoitteena on vain tarjota rahaa ja elanto. Tässä yhteydessä voikin esittää kysymyksen siitä, tarvitseeko työn olla intohimoa vai riittääkö, jos elämän mielekkyys saadaan muualta esimerkiksi perheen tai merkityksellisten ihmissuhteiden kautta?
Merkityksellisyys kytkeytyy hyvin vahvasti sekä omiin arvoihin että omaan osaamiseen.
Miten löytää merkityksellisempää työtä
Työn merkityksellisyyttä voidaan tarkastella Maslow’n tarvehierarkian (katso esim. Maslow’s Hierarchy of Needs Explained, thoughtco.com) kautta. Hierarkian ajatuksena on se, että pyramidin alempien tasojen tulee täyttyä ennen kuin ylemmät tasot voivat toteutua. Pyramidin alatasolla ovat perustarpeet, kuten ruoka, veden saanti ja turvallisuus. Siitä edetään psykologisiin tarpeisiin, joita edustavat esimerkiksi ihmissuhteet ja arvostuksen saanti. Ylimpänä pyramidissa on itsensä toteuttaminen ja esimerkiksi oman potentiaalin saavuttaminen.
Voi olla vaikea suunnata katseita merkitykselliseen työelämään, jos perustarpeet, kuten turvallisuus ja leipä ruokapöytään, ovat saamatta. Näin ollen voi olla, että esimerkiksi pätkätyökierteessä on otettava se, mitä saa ilman, että voi miettiä työn mielekkyyttä tai merkityksellisyyttä.
Toisaalta työpaikalla, jossa ihmissuhteet eivät toimi ja työntekijöiden välillä on kyräilyä tai jopa kiusaamista, ei välttämättä ole mahdollista keskittyä niin vahvasti merkityksellisyyteen. Totta kai olemme jokainen yksilöitä, mutta hierarkian alempien osa-alueiden korjaaminen voi olla ensimmäinen askel merkityksellisemmän työn löytämiseen.
Mikäli sitten olet jo tilanteessa, jossa perusasiat ovat kunnossa, voit alkaa miettiä niitä tekijöitä, jotka voisivat tuoda sinun työhösi merkityksellisyyttä. Merkityksellisyys kytkeytyy hyvin vahvasti sekä omiin arvoihin että omaan osaamiseen. On siis hyvä tehdä itsetutkiskelua vastaamalla esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on minulle tärkeää työssä? Ilman millaisia asioita en osaisi elää?
- Millainen olisi minun unelmieni työpaikka?
- Millainen tyyppi olen? Onko minulle tärkeää työn sisältö, uralla eteneminen, vapaa-ajan mahdollisuudet vai näiden kombo?
- Mitä minä osaan? Missä olen parhaimmillani?
- Mitkä ovat niitä hetkiä, joissa pääsen flow-tilaan tai muuten innostun eniten työssäni?
- Millaiset asiat syövät motivaatiota? Millaiset tilanteet tai tehtävät ovat kaikista inhottavampia työssä? (Käännä nämä sitten päinvastoin löytääksesi vahvuudet).
Ihan pätevä keino merkityksellisyyden löytämiseen on myös kokeileminen. Kokeile rohkeasti erilaisia tehtäviä ja työnantajia. Lähde mukaan erilaisiin tehtäviin ja projekteihin, jotka kutsuvat sinua edes hieman. Kokeilun avulla löydät sen, mikä sinua sytyttää tai ihan yhtä arvokkaasti, mikä syö kaiken merkityksellisyyden työstäsi. Muista myös, että saman tehtävän tekeminen eri työpaikalla voi olla täysin erilaista.
Juttele myös rohkeasti muiden kollegojen kanssa. Mikä tuo heille merkityksellisyyttä ja miten he ovat oman polkunsa löytäneet? Näistä voi saada paljon inspiraatiota ja uusia oivalluksia. Tie merkityksellisempään työelämään voi viedä aikaa, mutta jokainen askel on tärkeä ja päämäärä kaiken työn arvoinen.
Tsemppiä merkityksellisyyden etsintään!
Muista, että saman tehtävän tekeminen eri työpaikalla voi olla täysin erilaista.
Erica Ollikainen
Olen sosiaalipsykologi ja rekrytoinnin asiantuntija. Minulla on pitkä tausta erilaisista hallinnon alan rekrytoinneista mukaan lukien taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, erilaisten assistenttien sekä muiden toimistotyön asiantuntijoiden rekrytoinnit. Työskentelen tällä hetkellä EY:llä ja vastaan meillä kokeneiden asiantuntijoiden rekrytoinnista ja sen kehittämisestä sekä työnantajamielikuvasta.
Teen päivätyöni ohessa työnhaku- ja uravalmennusta niin henkilökohtaisen valmennuksen kuin yrityksille ja yhteisöille suunnattujen erilaisten webinaarien ja puhujatapahtumien muodossa.
Suurena intohimonani on työelämän kehittäminen, hakijakokemuksen parantaminen sekä ihmisten auttaminen ja tukeminen eri uran vaiheissa oli kyseessä sitten työnhakuvinkit, uudelle alalle suuntaaminen tai vain yleinen sparrailu. Rakastan myös kirjoittamista ja ajatuksiani työelämään, rekrytointiin ja työnhakuun voit käydä lukemassa by-erica.com
Verkostoidutaan mielellään myös LinkedIn:ssä!
Verkkolehti Skillan yhteistyöartikkeleissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Skilla ry:n kantaa.