Säännöt

Skilla ry:n säännöt on tarkastettu ja hyväksytty patentti- ja rekisterihallituksessa 10.9.2021.


NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Skilla ry ja kotipaikka on kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.


TARKOITUS JA TOIMINTA

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä sekä valvoa ja edistää heidän ammatillisia, koulutuksellisia, yhteiskunnallisia sekä palkkaukseen ja työehtoihin liittyviä etuja.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • järjestää kokous-, esitelmä- ja neuvottelutilaisuuksia sekä harjoittaa kurssi-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa;
  • edustaa jäsenistöään suhteessa muihin ammatillisiin yhteenliittymiin, työnantajiin ja viranomaisiin;
  • neuvottelee, valvoo ja tekee esityksiä jäsenistönsä etuja työ-, toimi- ja virkasuhdetta ja palkkausta sekä muita palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa sekä jäsenistöään koskevissa yleistä merkitystä omaavissa asioissa;
  • seuraa lainsäädäntöä, yhteiskunnallista kehitystä sekä erityiskoulutettujen ryhmien koulutus-, palkkaus- ja työmarkkinatilannetta ja vaikuttaa em. asioihin.

Yhditys voi kuulua ammattiliittoon. Liittymisestä ja eroamisesta päättää yhdistyksen kokous yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

Yhdistys voi kuulua myös muihin sellaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja elimiin, joiden jäsenyys edistää yhdistyksen tai sen jäsenten yhteiskunnallisten ja ammatillisten etujen valvomista. Päätöksen liittymisestä ja eroamisesta tekee yhdistyksen hallitus.

Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten kiinteää tai irtainta omaisuutta.


JÄSENET
Jäsenperusteet

Yhdistyksen hallitus käsittelee jäsenhakemukset.

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä hallinnon ja toimistotyön parissa työskentelevät korkeasti koulutetut toimihenkilöt, asiantuntijat ja esihenkilöt. Jäsenkelpoisia ovat myös korkeakouluissa alaa opiskelevat sekä ammatinharjoittajat ja itsensätyöllistäjät.

Hallitus voi lisäksi hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi henkilön, joka koulutuksensa tai työtehtäviensä perusteella on rinnastettavissa yhdistyksen muihin jäseniin.

Kunniajäseneksi, jolla ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta, yhdistys voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka erityisen ansiokkaasti on toiminut yhdistyksen päämäärien hyväksi.

Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Jäsenmaksu

Yhdistyksen varsinaiset jäsenet suorittavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous. Syyskokous tekee myös päätöksen jäseninä olevien opiskelijoiden jäsenmaksusta tai jäsenmaksusta vapauttamisesta.

Hallitus voi anomuksesta myöntää määräajaksi vapautuksen jäsenmaksun suorittamisesta sairauden, ulkomailla opiskelun tai jonkin muun näihin verrattavan syyn vuoksi.

Yhdistyksen varsinaisen jäsenen, joka ei ole järjestäytynyt ammattiliittoon, jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous.

Kannatusjäsenen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous.

Jäsenyydestä eroaminen

Jäsenen, joka haluaa erota jäsenyydestä yhdistyksestä, tulee ilmoittaa siitä yhdistyslain mukaisesti. Jo perittyä jäsenmaksua ei palauteta.

Hallitus voi erottaa yhdistyksestä jäsenen, joka toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä tai muutoin toiminnallaan vahingoittaa yhdistystä, sen työtä tai päämääriä tai ei maksa jäsenmaksuaan.


YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Sääntömääräiset ja ylimääräiset kokoukset

Yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat syys- ja kevätkokous.

Sääntömääräisiin kokouksiin voidaan osallistua etänä kokouksen aikana ja sitä ennen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Tarkemmista kokouksen etänä järjestämisen tavoista määrätään äänestys- ja vaalijärjestyksessä, joka hyväksytään yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokouksessa valitaan kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kokouksesta laadittu pöytäkirja.

Yhdistys kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen, milloin yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii.

Yhdistyksen kokouksessa varsinaisella jäsenellä on äänioikeus ja yksi ääni. Kannatusjäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta.

Kokouskutsu

Yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen kutsuu koolle hallitus kirjallisesti vähintään kymmenen päivää ennen kokousta. Yhdistyksen ylimääräisen kokouksen kutsuu koolle hallitus kirjallisesti vähintään viisi päivää ennen kokousta.

Päätösvaltaisuus ja äänestäminen kokouksissa

Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle. Yhdistyksen kokouksessa tehdään päätökset yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ellei näissä säännöissä toisin sanota. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa, vaaleissa ratkaisee kuitenkin arpa. Vaadittaessa äänestykset on suoritettava umpilipuin.

Kevätkokous

Yhdistyksen kevätkokous pidetään huhtikuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

  • esitetään yhdistyksen toimintakertomus, tilit sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunto;
  • vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta;
  • päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle tai niistä toimenpiteistä, joihin yhdistyksen hallinto ja tilintarkastajan lausunto ehkä antavat aihetta sekä
  • päätetään muista kokoukselle esitetyistä asioista.
Syyskokous

Yhdistyksen syyskokous pidetään marraskuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

  • hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaksi toimikaudeksi;
  • määrätään yhdistyksen jäsenmaksun suuruus;
  • päätetään hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä jäsenten kokouspalkkioista sekä tilintarkastajien palkkion suuruudesta;
  • päätetään hallituksen alaisten valiokuntien kokouspalkkioista;
  • vahvistetaan yhdistyksen tulo- ja menoarvio seuraavaksi toimikaudeksi;
  • valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja;
  • valitaan joka toinen vuosi hallituksen muut jäsenet;
  • voidaan valita joka vuosi hallituksen opiskelijajäsen;
  • valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi toiminnantarkastaja sekä heille varatilintarkastaja ja varatoiminnantarkastaja sekä
  • päätetään muista kokoukselle esitetyistä asioista.

HALLITUS

Yhdistyksen hallintoa ja omaisuutta hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 5-7 jäsentä, jotka kaikki valitaan kahdeksi toimikaudeksi kerrallaan. Hallituksen äänivaltaiseksi jäseneksi voidaan myös valita alaa korkeakoulussa opiskeleva opiskelijajäsen, jonka toimikausi on yksi vuosi. Tällöin hallituksen jäseniä voi enimmillään olla kahdeksan.

Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä jäsenet on pyrittävä valitsemaan siten, että joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä jäsenistä vähintään puolet olisi niitä yhdistyksen jäseniä, jotka ovat yhdistyksen kautta järjestäytyneet ammattiliittoon.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta sekä myös, jos kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä on saapuvilla.


VERKOSTOT JA TYÖRYHMÄ

Hallitus voi asettaa avukseen verkostoja ja työryhmiä asioiden valmistelua ja selvittämistä varten sekä nimetä niiden jäsenet. Verkostot ja työryhmät ovat avoimia kaikille jäsenille


ALUEJAOSTOT

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat yhdistyksen jäsenet voivat halutessaan perustaa yhdistyksen rekisteröimättömän aluejaoston. Yhdistyksen hallitus päättää aluejaostolle myönnettävästä tuesta.


YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun muun hallituksen jäsenen kanssa. Hallitus voi määrätä yhdistyksen toimihenkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.


TALOUS JA TILINTARKASTUS

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa jäsenilleen voittoa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa keräystoimintaa ja järjestää arpajaisia hankittuaan asianmukaisen luvan sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.

Yhdistyksen toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös ja muut tarvittavat asiakirjat on luovutettava tilintarkastajien tarkastettavaksi maaliskuun loppuun mennessä.

Tilintarkastajien on tarkastettava yhdistyksen tilit, taloudenhoito ja omaisuus sekä jätettävä tarkastuskertomuksensa hallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

10§
YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN

Jos yhdistys purkautuu, luovutetaan jäljellä olevat varat ja omaisuus yhdistyksen päämääriä edistäviin tarkoituksiin yhdistyksen kokouksen lähemmin päättämällä tavalla.

11§
MUUT MÄÄRÄYKSET

Muilta osin noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä.