Tietotyöntekijät ovat strategisia sillanrakentajia tekoälyn edistämisessä
Tukitoimintojen tietotyöntekijät ovat arvon tuottajina strategisessa roolissa organisaatiossa. He toimivat tyypillisesti HR-, viestintä-, talous- ja ICT-asiantuntijoiden, assistenttien ja koordinaattoreiden rooleissa, ja he rakentavat siltoja yksikköjen, tiimien ja verkostojen välillä sekä hallitsevat ja jakavat tietoa edistäen samalla organisaation tuottavuutta. Tätä kautta tietotyöntekijät tukevat ja edistävät tekoälyn ja uusien teknologioiden käyttöönottoa organisaatioissa.
Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Haaga-Helian kanssa.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkimus TT TOY eli Tekoäly tulee – Tuki, osaaminen ja yhteistyö kuntoon! (2021–2022) isossa suomalaisessa kuntaorganisaatossa paljasti, että parhaimmillaan tekoälykokeilut ja tekoälyyn liittyvä kehitystyö tuottavat arvoa organisaatioiden henkilöstölle, tiimien sisäiseen ja niiden väliseen yhteistyöhön sekä sisäisten asiakkaiden ja asukkaiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Tutkimuksen pohjalta tietotyöntekijöillä on organisaatiossa merkittävä rooli tiedonhallinnassa, yhteisen ymmärryksen, oppimisen ja luottamuksen rakentamisessa sekä teknologisen ja strategisen muutoksen käytännön toteutuksessa.
Yhdessä kehittämisestä motivaatiota omaan työhön ja sen kehittämiseen
Tekoälyn ja uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyvään kehitystyöhön osallistuneet case-organisaation tietotyöntekijät kokivat, että kehitystyö lisäsi heidän innostustaan ja motivaatiotaan omaan työhön, edisti ammatillista kasvua ja avasi uusia mahdollisuuksia kehittyä työssä. Tämä puolestaan mahdollisti tukitoimintojen tietotyöntekijöiden proaktiivisen otteen omaan työrooliin ja teknologiamuutokseen.
Hyötyjien joukko osoittautui yllättävän laajaksi. Yksi esimerkkiratkaisu on tekoälyn hyödyntäminen ”tiketöinnissä”: kun työntekijä tilaa tukipalvelusta apua itselleen, tekoäly automatisoi prosessin työtilausten jakautumisen toteutustiimin sisällä. Tekoälyratkaisujen koettiin myös helpottavan ja nopeuttavan työntekoa sekä lisäävän yhteistyötä ja työn tehokkuutta. Etenkin eri järjestelmien välisen tiedonsiirron sujuvoitumista sekä tiedon koonnin, käsittelyn ja analysoinnin automatisoitumista pidettiin tavoiteltavina hyötyinä.
Tutkimukseen kerättiin aineistoa tapaustutkimuksen kohteena toimineen kuntaorganisaation hallintopalvelujen tietotyöntekijöiltä ja esihenkilöiltä sekä heidän sisäisiltä asiakkailtaan yli tiimirajojen. Henkilöstön kokemukset rohkaisevat yhteiskehittämiseen ja avoimen innovaation edistämiseen laajemminkin.
Tekoälyn käyttöönotossa korostuu koneen ja ihmisen välinen vuorovaikutus. Tiedon kartuttaminen uusista älykkäistä sovelluksista edellyttää ihmisten työpanosta, ja kokeilut vaativat organisaatiorajojen yli menemistä ja yhteiskehittämistä.
Tekoäly haastaa johtamisen ja osaamisen kehittämistä
Tekoälyyn pohjautuva kehitystyö on jo arkipäivää monissa suomalaisissa yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioissa. Tekoälyä kokeillaan ja sovelletaan muun muassa työn, työtapojen ja palveluiden kehitykseen. Jotta tekoälyä voidaan tehokkaasti hyödyntää organisaatioiden toiminnan uudistamisessa, kehitystyön ja kokeilujen hajanaisuudesta on päästävä eroon ja tekoälyn kautta rakentuva arvo ja tuottavuus on tiedostettava myös henkilöstön kehittämisessä.
TT TOY -tutkimuksen pohjalta tekoäly luo organisaatioissa mahdollisuuksia rakentaa yhteisöllistä toimijuutta, joka tuottaa organisaatiolle arvoa työn teknologisessa murroksessa. Samalla se luo uusia tarpeita henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja johtamisen suunnitteluun. HR-toiminnoissa on tärkeää tiedostaa, että tekoäly luo mahdollisuuksia kehittää tietotyöntekijöiden työtä kohti uudenlaisia vaativimpia työtehtäviä, työrooleja ja toimijuutta yhä enemmän arvoa tuottavaksi.
Johtamisen näkökulmasta määrätietoinen kehittämistyö tukee esihenkilön roolia ja edistää kehittämishalukkuutta koko organisaatiossa. Case-organisaation esihenkilöt kokivat yhteistyön kehittäjäorganisaatioiden ja korkeakoulujen kanssa tuovan ulkopuolista osaamista ja tutkittua tietoa yhteiskehittämiseen. Lisäksi koettiin tarvetta yhtenäiselle strategialle tekoälyn hyödyntämiseksi, kokeilujen ja toteutusten yhteiskehittämistä ja synkronointia sekä laajempaa tiedon vaihtoa niin organisaatioiden sisällä kuin myös asukkaiden suuntaan.
Kehittämisen rajoitteita ja mahdollisuuksia
Suomi tarjoaa yhteiskuntana yleisesti suotuisat edellytykset tekoälyn ja uusien teknologioiden käyttöönotolle ja uusien ratkaisujen pilotoinnille. Teknisen osaamisen taso ja vahva toimijoiden välinen yhteistyökyky tukevat tekoälykokeiluja. Tätä nykyä tekoälyn kehitystyöhön löytyy myös tekijöitä. Monissa organisaatioissa tekoälykokeiluja toteutetaan kuitenkin vielä hajanaisesti. Yhdessä paikassa tehdyn hyvin toimineen kokeilun tulokset voivat unohtua byrokratian rattaisiin.
Varsinkin isommat yksityisen tai julkisen sektorin organisaatiot ovat hedelmällisiä pohjia tekoälykokeiluille, joita voidaan toteuttaa yhdessä tiimissä tai yksikössä, eri yksiköiden välillä tai laajemmin. Case-organisaation henkilöstön mukaan ulkopuolista osaamista tuodaan ulkopuolisiin koulutuksiin osallistumisen sijaan yhä enemmän tekemällä kehittämisyhteistyötä yhdessä tutkimus- ja kehitysinstituutioiden kanssa. TT TOY -hankkeen aikana tehty valtakunnallinen kysely osoitti myös, että osaamista kehitetään organisaatioissa yhä enemmän itsenäisen opiskelun kautta.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun TT TOY -tutkimus- ja kehittämishankkeen (2021–2022) tulokset on koottu loppuraporttiin. Sen jatkohankkeessa (2022–2023) on työstetty TT TOY -hankkeen kehittämispajoissa testattuja menetelmiä ja lähestymistapoja Tekoälyn mahdollisuudet käyttöön työyhteisöissä -e-työkirjaan tavoitteena tarjota tietotyön asiantuntijoille käytännön työkalu arjen tietotyön kehittämiseksi. Molemmat hankkeet ovat Työsuojelurahaston rahoittamia.
Kirjoittajat
Anna Lahtinen
Vanhempi tutkija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Yrittäjyys ja liiketoiminnan uudistaminen
Iris Humala
Projektiasiantuntija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Yrittäjyys ja liiketoiminnan uudistaminen
Verkkolehti Skillan yhteistyöartikkeleissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan/yhteistyökumppanin omia eivätkä välttämättä edusta Skilla ry:n kantaa.
