Toimiston moniosaaja, tietotyön asiantuntija, assistentti – miten uudet teknologiat muuttavat ammatti-identiteettiäsi?

Uudet teknologiat valtaavat tietotyötä. Työpäivä täyttyy virtuaalikohtaamisista, erilaisten sovellusten hyödyntämisestä ja robottien kanssa keskustelusta. Tekoäly helpottaa ja muuttaa työtä. Osaamista pitää päivittää jatkuvasti, ja aika kuluu yhä useammin tehtävästä toiseen selviämisessä kuin työn määrätietoisessa suunnittelussa, kehittämisessä ja työhyvinvoinnin varmistamisessa muutoksessa. Työnkuva on murroksessa, ja herää kysymys, onko se hallinnassa? Mitä tietotyöntekijän ammatti-identiteetille kuuluu?

Tietotyöntekijän työrooli ja ammatillinen identiteetti on aiemminkin rakentunut vahvasti moniosaamisen, tiedon ja ajanhallinnan, ihmisten ongelmien ratkaisemisen ja teknologioiden hyödyntämisen pohjalta. Työn ytimessä ei siten ole välttämättä tapahtunut varsinaista muutosta, mutta teknologioiden kehitys ja tekemisen tahti ovat nopeutuneet. Tieto hajaantuu erilaisiin kanaviin, alustoille, yhteisöihin ja verkostoihin. Uusia sovelluksia tulee koko ajan lisää, eivätkä ne välttämättä toimi samoin tai keskustele keskenään.

Tekoäly valtaa sovellus sovellukselta jopa asiantuntijuutta edellyttävää työtä. Tekoäly ei näytä kuitenkaan välttämättä pelottavan tietotyön osaajaa. Haaga-Heliassa tutkittiin työelämän osaamistarpeiden muutoksia ja niihin vastaamista tietotyössä laajassa hankkeessa, jossa haastateltiin noin 70 tietotyön osaajaa. Useimmat haastatellut kokivat tekoälyn olevan jo arkipäivää (Jalonen, Kärnä & Tuomainen, 2019). Tekoälyn ja robotiikan kaikkia mahdollisuuksia ei kuitenkaan usein kyetä hyödyntämään parhaalla tavalla, sillä tietotyön prosesseja ja tehtäviä pitäisi suunnitella uudestaan ihmisen ja koneen parhaita osaamisia yhdistäen (Alasoini, 2019; Wilson & Daugherty, 2018).

Oman työroolin ja työn kehittämisen kautta syntyy motivaatiota

Tietotyöntekijä toimiston joustavana moniosaajana on usein nopea oppimaan uusia teknologioita ja on siten vahvoilla muutoksissa. Tukitoimintojen tietotyön asiantuntijoilla on työn muutoksissa maailmanlaajuisissa tutkimuksissa arvokkaiksi todettuja generalisti- ja kontekstiosaamisia sekä metataitoja (Kärnä, 2021). Perinteisesti assistentti on ollut se, jonka rooliin on kuulunut ratkoa työyhteisössä kaikenlaisia ongelmia ja mukauttaa jatkuvasti työtään työyhteisön ja organisaation muutosten mukaisesti. Assistentin pitää opetella uudet teknologiat ensimmäisenä, jotta voi sitten auttaa ja neuvoa muita teknisissä ongelmissa. Työn teknologinen murros ravistelee kuitenkin tukitoimintojen tietotyötä niin voimakkaasti, ettei ole ihme, jos joustavan moniosaajankin ajatus pätkii, tulee virheitä ja ahdistaa.

Oman työn arvostus on ammatti-identiteetin keskiössä. Viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että assistentit kokevat tekevänsä paljon enemmän kuin mitä työnkuvan ajatellaan sisältävän, eikä kapeampi rooli ole heille mielekäs. Ylpeys omasta työstä ja omien vahvuuksien tiedostaminen tukee myönteisesti tukipalvelujen tietotyöntekijöiden oman työn arvostusta. Kaikki assistentit eivät kuitenkaan tiedosta omia vahvuuksia tai koe ylpeyttä omasta työstä. Oman työroolin ja työn kehittämisen kautta syntyy motivaatiota ja lisää ulottuvuuksia omaan työhön. (Nikina-Ruohonen, Kauttonen, Humala, 2021a.) Kun nyt teknologiat voivat suorittaa rutiinitöitä, mahdollisuudet lisääntyvät tuunata työtä mielekkäämmäksi omia vahvuuksia hyödyntäen. Frank Martelan mukaan (2020) avaintekijä mielekkäässä työssä on kokemus siitä, että voi työllään palvella jotain laajempaa merkitystä ja tuottaa hyötyä muille ihmisille. Tukitoimintojen tietotyössä tästä ajatuksesta on hyvä ammentaa voimavaroja.

Työn teknologiseen muutokseen tartuttava yhteisöllisesti ennakoiden

Johdon assistentin ammattirooli on perinteisesti ollut hyvin itsenäinen ja usein yksinäinenkin ylimmän johdon ja henkilöstön välimaastossa. Muuttuvassa työelämässä työ teknologisoituu ja tehokkuusvaatimukset kasvavat, verkostot laajenevat ja tietotyöntekijältä odotetaan työn kehittämistä ja yhteistyötä yli asiantuntijoiden ammattirajojen. Monissa yrityksissä tietotyötä järjestetään uudestaan keskitetyksi tukitoimintotyön palveluyksiköksi, pooliksi tai helpdeskiksi, joka hyödyntää uusia teknologioita toimintansa tukena. Tällaisten muutosten keskellä tarvitaan keskustelua ja pohdintaa sekä omasta että koko ammattikunnan työroolista ja ammatillisesta identiteetistä. Työn mielekkyyttä täytyy rakentaa uudenlaisista elementeistä kohti koko tukipalveluporukan yhteistä työkulttuuria ja ammatti-identiteettiä. Työidentiteettien muutos ja uudelleen neuvottelu työyhteisöissä edellyttävät sekä yksilöiden että koko yhteisön toimijuutta eli aktiivista, aloitteellista osallistumista ja riittäviä vaikutusmahdollisuuksia kehittää työtä ja työkäytäntöjä (Vähäsantanen, Paloniemi, Hökkä & Eteläpelto, 2017).

Proaktiivinen lähestymistapa työroolin kehittämiseen teknologiamurroksessa tarjoaa mahdollisuuden vastata odotuksiin työroolin muutoksesta ja valmistautua muutokseen. Kehittämistyöhön osallistuminen taas auttaa ymmärtämään miltä oma rooli näyttää tulevaisuudessa – ja päästä vaikuttamaan sen muokkautumiseen. (Nikina-Ruohonen, Kauttonen, Humala, 2021b). Vastoin tukitoimintojen perinteisiä toimintamalleja työn teknologiseen muutokseen kannattaa tarttua yhteisöllisesti ennakoiden. Työterveyslaitoksen Hyvinvointia työstä 2030 -raportti kannustaa työyhteisöjä vaikuttamaan siihen, miten teknologioita sovelletaan työssä kestävällä tavalla ihmisten työn tukena (Alasoini, Alanko, Kalakoski, Lukander, Oikarinen & Seppänen 2020). Työn ja työkulttuurin kehittäminen edellyttävät yhteisöllistä toimeen tarttumista, mutta kehittämisasenne ja aktiivisuus lähtevät yksilöistä. Tällainen ammatillinen toimijuus on muutoksessa mielekkään työn, työhyvinvoinnin ja kestävän menestymisen avaintekijä (Vähäsantanen ym., 2017).

Empaattinen kyky kohdata ihmisiä ja auttaminen työyhteisössä ovat aina kuuluneet vahvasti tukitoimintojen työrooliin ja ydinosaamiseen. Työn kehittämisessä uusien teknologioiden rinnalla tarvitaan tukea, auttamista ja verkostoitumista oman ammattikunnan kesken ja yli asiantuntijoiden ammattirajojen. Luova, sosiaalinen älykkyys ja muiden auttaminen ovat myös uusimman tutkimuksen mukaan ihmisen parhaita voimavaroja osaamisen ja työn kehittämisessä teknologisoituvassa työelämässä (Alasoini ym. 2020).

Millainen sinun kokemuksesi työroolisi ja ammatti-identiteettisi muutoksesta on työn teknologisessa murroksessa? Oletteko keskustelleet näistä asioista työyhteisössä tai muissa verkostoissa? Oletteko löytäneet ratkaisuja työn ja työkulttuurien kehittämiseen uusien teknologioiden rinnalla?

Kirjoittajat