Toimiston generalistit generatiivisen tekoälyn superkäyttäjiksi

Hallinnon ja toimistojen tietotyön superosaajat kuten assistentit, koordinaattorit, suunnittelijat tai muut tukitoimintojen asiantuntijat ovat keskeisessä roolissa generatiivisen tekoälyn käyttöönotossa, organisaatioiden tietotyön kehittämisessä ja henkilöstön osaamisen nostamisessa tekoälyn aikakaudelle.

Tekoälyyn liittyvä kehittäminen nähdään turhan usein vain it-asiantuntijoiden työnä, vaikka työn kehittämisessä tarvittaisiin hallinnon asiantuntijoilta löytyvää generalistinäkemystä eli osaamista työstä, työn kehittämisen mahdollisuuksien tunnistamista ja ymmärrystä ihmisten toimintatavoista. Generalistien potentiaalia ei aina tunnisteta tai heidän näkemyksiään ei muisteta kuulla, kun teknologioita otetaan käyttöön ja kehitetään.

Tietotyö uudelle levelille tekoälyn avulla

Generatiivinen tekoäly tarjoaa valtavia mahdollisuuksia tehostaa, sujuvoittaa ja uudistaa hallinnon ja toimistotyön prosesseja ja tiedonhallintaa. Tekoälyn avulla tukitoimintojen rutiinitöitä voidaan helpottaa ja nopeuttaa niin, että työaikaa säästyy ja aikaa riittää työn ja tulosten kehittämiseen. Tekoälyn käyttöönotto edistää ja uudistaa tietotyöntekijöiden ammatillista osaamista ja työstä tulee mielekkäämpää, innostavampaa ja luovempaa.

Hallinnon ja toimistojen generalistit voivat olla tekoälyn superkäyttäjiä, jotka lunastavat generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet organisaatioissa, sillä sen lisäksi, että he voivat kehittää tietotyötä ja tiedonhallintaa tekoälyn aikakaudelle, he voivat myös tukea koko organisaation henkilöstön tekoälyosaamista ja teknologioiden hyödyntämistä.

Kaikki mukaan

Generatiivinen tekoäly on matalalla kynnyksellä mahdollinen kaikille ja edistää siten yhdenvertaisuutta työpaikoilla. Tekoälyn hyödyntämisessä tarvittava osaaminen poikkeaa monen aiemman teknologisen sovelluksen vaatimasta osaamisesta siinä, että pelkkä koulutus ei juuri riitä, vaan tekoälyn käyttöä pitäisi kokeilla, testailla ja harjoitella arjessa.
Huolet lisääntyvätkin siitä, pysyvätkö kaikki kehityksessä mukana, jos kiinnostus tai työaika ei riitä kokeiluihin. Osalla on vastarintaa ja pelkoa työn liiasta teknologisoitumisesta tai jopa katoamisesta automatisoinnin myötä. Pakottamisen linjoille yrityksissä ei ole lähdetty. Pienemmissä yrityksissä tai kolmannella sektorilla resurssit eivät välttämättä myöskään riitä työn kehittämiseen, vaikka hyödyt olisivat selkeästi nähtävissä.

Hallinnon ja toimistojen generalistien rooli voi olla merkittävä teknologisen yhdenvertaisuuden edistämisessä organisaatioissa järjestämässä tekoälyn yhteisiä kokeiluja ja fasilitoimassa työn yhteiskehittämistä. Tekoälystä voidaan saada kattavammin hyötyä, jos eri ammattiryhmiä osallistetaan laajemmin työn kehittämiseen. Osallistuminen kehittämiseen ja vertaistuki taas edistävät tiedon ja osaamisen jakamista, motivaatiota ja työhyvinvointia.

Johdolta odotetaan aktiivisuutta

Tällä hetkellä näyttää siltä, että tekoälyn hyödyt jäävät organisaatioissa potentiaaliaan pienemmäksi, sillä vaikka on tarjolla tekoälykoulutuksia ja tekoälyn käyttöön kannustetaan, työn kehittäminen on pitkälti yksilöiden tai jonkin kehittämisryhmän vastuulla. Johdon on tärkeä nähdä organisaation osaamisen ja kehittämisen potentiaali ja tarttua aktiivisti ja systemaattisesti työn kehittämiseen yhdessä henkilöstön kanssa. Johdolla on yksittäistä työntekijää enemmän kokonaisnäkemystä organisaation työstä, mutta työntekijöillä on käytännönläheistä näkemystä työn kehittämisen mahdollisuuksista. Toimiston generalisti voi olla myös se, joka ehdottaa konkreettista työn yhteiskehittämistä tekoälyn aikakaudelle.

Kiinnostuitko?

Haluaisitko kuulla lisää ja saada ideoita hyödyntää tekoälyä ja kehittää tietotyötä? Osallistu syksyllä webinaariin, jossa kerromme tutkimustuloksia näistä aiheista! Ilmoittaudu tästä >>