Palautekulttuuri työyhteisön hyvinvointitekijänä

Psykologinen turvallisuus ja palautekulttuuri kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Palautekulttuuri on olemassa, vaikkei sitä ole erikseen pohdittukaan aiemmin. Kun palautekulttuuri alkaa muodostua, kaikkien on oltava sitoutuneita ylläpitämään yhdessä sovittua.

Kun työyhteisössä on lupa puhua avoimesti, myös palautteen antaminen ja vastaanottaminen muuttuvat luontevammiksi. Hyvä palautekulttuuri ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se edellyttää yhteistä ymmärrystä siitä, millaista palautetta annetaan, miten sitä vastaanotetaan ja millä tavoin palaute tukee oppimista.

Palautteen erilaiset kasvot

Jotta työyhteisön psykologisen turvallisuuden tunne vahvistuisi, palautekulttuurin tulee olla kunnossa. Palaute on joko hyvää mieltä tuottavaa, kannustavaa tai korjaavaa. Rakentava palaute on saajalleen palvelus.

Hyvää mieltä tuottava palaute on välitön kehu esimerkiksi avuliaisuudesta tai hyvästä yhteistyöstä. Kannustava palaute on enemmän kuin kehu, sillä se sisältää analyysin, miksi hyvää toimintaa tai käyttäytymistä kannattaa jatkaa. Korjaava palaute auttaa puolestaan ymmärtämään, mitä ja miksi kannattaa tehdä toisin. Se auttaa saajaa näkemään omaa toimintaansa uusista näkökulmista ja parhaassa tapauksessa vahvistaa hänen omia aprikointejaan.

Mieti, annatko palautetta julkisesti vai kahden kesken.

Mitä palaute saa aikaan?

Palautetta pitää antaa ja sitä pitää saada.

Palautteesta on paljon hyötyä sen saajalle; se auttaa häntä johtamaan itseään. Keskustelemalla palautteesta asianosaisen kanssa madallat palautteenantokulttuuria ja avaat mahdollisesti uusia väyliä. Se voi auttaa ihmistä saavuttamaan tavoitteensa. Kannustava palaute tuo ihmisen tietoiseksi omista vahvuuksistaan, tuo luottamuksen ilmapiiriä ja edistää asioita. Korjaava palaute kertoo saajalleen, mitä ei vielä osaa tai tajua osaavansa.

Tulisikin miettiä, miten paljon annamme toisillemme positiivista palautetta. Kuinka paljon kannustamme ja rohkaisemme toisiamme. Miten hankalat tilanteet hoidetaan ilman, että tulee pelkoa ja mielipahaa. Miten alisuorituksista noustaan ylös ilman, että tehdään siitä suurempaa numeroa. Palautetta kannattaa antaa rohkeasti, rakentavasti ja oikea-aikaisesti. Sitä voi harjoitella. Se on taito, jota voidaan kehittää samalla tavalla kuin muutakin työelämän vuorovaikutusta.

Yleisesti ajatellaan, että esihenkilö on ainut, joka voi antaa palautetta. Tämä myytti tulisi unohtaa. Kuka tahansa voi antaa palautetta kelle tahansa. Kyse on myös aidosta halusta. Palautetta voi myös pyytää. Se ei katso aikaa ja siitä saa voimavaroja, voit myös kehittyä saadessasi arvokkaan ”lahjan”, joka palaute useimmiten on. Lyhyesti: palautteen antaminen on koko työyhteisön yhteinen etu.

Psykologinen turvallisuus syntyy arjessa

Psykologinen turvallisuus ja palautekulttuuri eivät synny hetkessä. Niitä voidaan seurata kyselyillä ja keskusteluilla, mutta ratkaisevaa on arjen todellisuus ja toteutus: miten ihmiset kohdataan, kuinka palautetta annetaan ja miten vaikeisiin tilanteisiin tartutaan. Pienetkin signaalit työyhteisön rakoilevasta ilmapiiristä kannattaa ottaa vakavasti. Ne voivat olla lähtökohta sille, että työyhteisö alkaa tietoisesti rakentaa ilmapiiriä, jossa jokainen voi tehdä työnsä ilman pelkoa silmätikuksi joutumisesta.

Mitä sinä voit tehdä? Voit omalla toiminnallasi vahvistaa sitä, että kollegoillasi on psykologisesti turvallinen työympäristö. Voit pysähtyä pohtimaan, millaiset teot, sanat ja toimintatavat tukevat luottamusta arjessa – ja millainen palautekulttuuri juuri sinun työyhteisössäsi auttaisi ihmisiä onnistumaan yhdessä.

‍

Kirjoittaja: Ria Korkiakangas, koordinaattori ja mahdollistaja, joka on kiinnostunut psykologisen turvallisuuden pöyhimisestä.