Elina Havu
JÄRJESTÖ

Kuntasektorilla ongelmana palkkojen suuri vaihtuvuus – sopimusratkaisu tuo helpotusta kaikkein pienimpiin palkkoihin

”Palkka ei ole lainkaan sillä tasolla millä pitäisi”, kertoo kuntasektorilla työskentelevä Skillan jäsen Paula

 

Koko kevään jatkunut kunta-alan pattitilanne päättyi vihdoin kesäkuun alussa, kun kunta-alalle syntyi 8.6. monella tapaa historiallinen sopimusratkaisu. Kolmivuotinen työ- ja virkaehtosopimusten ja viiden vuoden palkkaohjelma kokonaisuus koskee yhteensä 300 000:ta palkansaajaa. Myös Skillan vajaat 100 kuntasektorilla työskentelevää, Akavan Erityisaloihin järjestäytynyttä jäsentä osallistuivat kevään aikana kunta-alan painostustoimiin. Akavan Erityisalojen jäsenistöstä osa, esimerkiksi kirjasto- ja museoaloilta, oli keväällä kymmenessä eri kaupungissa järjestettyjen lakkojen piirissä. Hallintoala oli pääosin suljettu lakkojen ulkopuolelle. Lakossa olevat Akavan Erityisalojen jäsenet olivat siten lakossa kaikkien kunta-alalla työskentelevien, myös Skillan, jäsenten puolesta.

Sopimuksia sovelletaan vain allekirjoittajajärjestöjen ja niiden alayhdistysten jäseniin. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus kohdella samaa tai samankaltaista työtä tekeviä yhdenvertaisesti, kuten maksaa samasta työstä sama palkka riippumatta järjestäytymisestä.

Skilla haastatteli ennen sovun syntymistä pääkaupunkiseudulla ison kaupungin organisaatiossa työskentelevää jäsentä, Paulaa, kunta-alalla työskentelemisestä ja alalla maksettavista palkoista. Paula ei ole haastateltavan oikea nimi, sillä asian henkilökohtaisuuden ja tulevan työuran vuoksi haastateltava ei esiinny tässä haastattelussa oikealla nimellään.

Paula valmistui jokin aika sitten Haaga-Heliasta tradenomiksi ja on siitä lähtien työskennellyt kuntapuolella. Hänen tittelinsä on palvelusihteeri, mutta käytännössä osa työnkuvasta on myös johdon assistentin työtä, esimerkiksi erään kaupungin johtajan henkilösihteerinä toimimista. Paula toimii myös toimialan johtoryhmän sihteerinä.

Paulaa tehtävässä edeltänyt viran pitkäaikainen haltija jäi eläkkeelle. Seuraajan rekrytoimisen yhteydessä ja työnkuvan muuttuessa vaativammaksi titteliä yritettiin muuttaa johdon assistentiksi, mutta muutos ei mennyt kaupungin ylemmillä tahoilla läpi. Paula vaikuttaa asiaa kerratessaan pettyneeltä, varsinkin kun toisella toimialalla vastaava hakemus oli aiemmin mennyt läpi. Tällöin perusteluksi oli riittänyt iso toimiala ja se, että koon vuoksi kyseinen toimiala tarvitsee johdon assistenttia.

Paula kritisoikin kaupungin linjaa.

– Jos joku lähtee pois ja [työtehtävää ja titteliä] yritetään upgreidata sen vaatimalle tasolla ja saada kilpailukykyinen palkka, se on todella hankalaa, eikä onnistu.

Paulan palkka oli keväällä vielä ennen KVTES:n tuomaa palkankorotusta reilut 2200 euroa. Skillan vuoden 2021 lopussa teettämän jäsentutkimuksen mukaan kuntasektorilla työskentelevien jäsenten palkka on keskimäärin 3133 euroa kuussa (mediaani 3163 €/kk). Vastanneista 8 prosenttia kertoi ansaitsevansa alle 2500 euroa. Osa kunnista maksaa siten johdon assistenteille ja muissa vastaavissa tehtävissä työskenteleville hallinnon asiantuntijoille kilpailukykyisempää palkkaa, kun taas osa kunnista maksaa selkeästi tehtävän vaativuutta vastaamatonta palkkaa.

Skillan jäsenten näkökulmasta joidenkin kuntien maksama tehtävän vaativuuteen nähden liian pieni palkka on iso epäkohta. Korkeasti koulutetulle asiantuntijalle tulee maksaa työn vaativuutta ja vastuuta vastaava palkka.

Paulan näkemyksen mukaan työnkuva on niin monipuolinen, että tehtävästä tulisi maksaa enemmän palkkaa.

– Tiedän, että julkisella puolella on pienemmät palkat, mutta oma palkkani ei ole lainkaan sillä tasolla millä sen pitäisi. Tiedän myös [hallinnon] tehtäviä, joissa maksetaan palkkaa jopa alle 2000 euroa. Työpaikkaedutkaan eivät houkuttele jäämään. Tilipäivinä on aina sellainen olo, että olisiko jotain muuta työtä.

– Vastavalmistuneena sitä vasta opettelee, mihin palkka voi mennä eli en oikein osannut [opiskeluaikana] kuvitella, miten paljon palkasta jää käteen. On ollut kyllä pettymys, mitä tilille sitten jää, Paula sanoo.

Myös itse pyydettyjä palkankorotuksia on vaikeaa saada.

– Pitäisi olla todella hyvät perustelut, että pyyntö menisi edes läpi, Paula puuskahtaa.

Paula kertoo, että palkkojen pienuus näkyy henkilöstön suurena vaihtuvuutena. Kyseisessä kunnassa on hallinnon työpaikkoja melkein jatkuvasti auki. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kunta, jossa Paula työskentelee, saa pidettyä korkeasti koulutetuista hallinnon osaajista kiinni.

Paulakin kertoo selailevansa avoinna olevia työpaikkoja kuukausittain. Vaikka jalka onkin hiukan jo oven välissä muualle, hän aikoo kuitenkin jäädä kunnalle töihin, ainakin joksikin aikaa.

– En halua lähteä nyt, sillä tulossa on isoja ja mielenkiintoisia muutoksia, jotka haluan ensin hoitaa. Ilman sitä katselisin koko ajan uusia työpaikkoja, Paula sanoo.

Viihtymisestä työpaikka ei ole kiinni, sillä työympäristö on hyvä ja Paula viihtyy työkavereidensa seurassa. Myös kunnan nykyisin tarjoama kohtalaisen vapaasti tehtävä etätyö on plussaa. Hän kuitenkin korostaa, ettei pankkitilin saldon näkemisen jälkeen työpaikka ei tunnu enää niin kivalta.

Paula haaveilee, että tulevaisuudessa hän työskentelisi esimerkiksi firmassa, jossa työnkuva ja palkka kohtaavat, ja jossa työsuhteen edut ovat hyvät.

– Esimerkiksi jokin startup-yritys, jossa voisi muokata työnkuvaa, houkuttelisi tällä hetkellä enemmän, Paula sanoo.

Paula kertoo saaneensa viimeksi juuri haastattelupäivänä kehuja johtajalle, jolle toimii henkilösihteerinä. Johtajan mukaan Paula on jo hänen ”luottopakkinsa”, vaikka työtä ei olekaan vielä kovin pitkään takana.

– On mukavaa, kun arvostus sanotaan ääneen, Paula päättää.

Maksamalla liian pientä palkkaa kunnat eivät myöskään saa pidettyä ammattitaitoisista hallinnon asiantuntijoista kiinni. On kuntien tappio, ettei näistä loistavista osaajista osata pitää kiinni.

Arvostusta alan ammattilaisille – myös hallinnon asiantuntijoille

Sopimusratkaisu oli Akavan Erityisalojen näkemyksen mukaan hyvätasoinen. Myös liitolle tärkeä palkkaohjelma saavutettiin. Palkkaohjelma on naisvaltaiselle, vuosikymmenet palkkakuopassa olleelle kuntajäsenistölle tärkeä myös tasa-arvonäkökulmasta. Ratkaisu ei kuitenkaan tullut ilmaiseksi tai helpolla, sillä neuvottelukierros oli raskas useine ylityö- ja vuoronvaihtokieltoineen ja lakkoaaltoineen.

Voit lukea sopimuksesta lisää JUKOn sivuilta.

Ohjelma tulee nostamaan myös kaikista pienimpiä Skillan kuntasektorilla työskentelevien jäsenten palkkoja. Skillan näkökulmasta palkkaohjelma ei kuitenkaan poista perimmäistä ongelmaa, eli liian pieniä lähtöpalkkoja. Niitä maksavien kuntien tulee kiinnittää huomiota siihen, että tehtävien palkat vastaavat yleistä palkkatasoa ja tehtävän vaativuutta. Vain näin toimimalla kunnat pystyvät pitämään kiinni asiantuntevista hallinnon ammattilaisista ja pärjäävät kisassa parhaimmista osaajista.

Skilla kysyi Paulan näkemystä sopuun tuoreeltaan heti sen syntymisen jälkeen. Paulalle nämä olivat työuran ensimmäiset työehtosopimuskorotukset, joten hänen mukaansa oli vaikea arvioida, oliko sopimuksen myötä kesäkuussa noussut palkka parempi kuin mitä aiemmat neuvottelutulokset olisivat tuoneet.

– Yleisesti on ihan mukavaa, kun kuukausipalkkaan tulee tänä vuonna noin 50 euroa lisää ja kokonaisuudessaan melkein 150 euroa, mutta eihän se oikeastaan sitä tilannetta muuta, että vaihtamalla yksityiselle tai valtiolle palkka olisi heti satasia parempi.

Paula kuitenkin korostaa, ettei ole tällä hetkellä kuitenkaan aktiivisesta hakemassa töitä.

– Syksyllä nykyisessä työssä on luvassa mielenkiintoisia juttuja, joten haluan jatkaa täällä.

Paulan päätös jäädä vaikuttaa olevan työnantajalle onnenpotku.

 

Teksti: Elina Havu

Mikä JUKO?

Kuntapuolen sopimusta oli Skillan kuntasektorilla työskentelevien jäsenten puolesta solmimassa JUKO eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö. Mutta mikä tarkalleen ottaen JUKO on ja mikä rooli sillä oli neuvotteluissa ja sopimuksen syntymisessä? Lue lisää JUKOn viestinnän asiantuntijan Riitta Ryynäsen blogikirjoituksesta!

LUE LISÄÄ
Jaa artikkeli