Eläkeiän nostaminen 70 vuoteen ei ole oikein

Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat nostaneet keskusteluun ajatuksen vanhuuseläkeiän asteittaisesta nostamisesta 70 vuoteen. Perusteluna on tarve pidentää työuria ja vahvistaa julkista taloutta.

Tavoite työurien pidentämisestä on ymmärrettävä. Suomen väestö ikääntyy, elinajanodote kasvaa ja työvoiman määrä suhteessa eläkeläisiin pienenee. Ratkaisuksi ei kuitenkaan riitä eläkeiän mekaaninen nostaminen. Työuria ei pitäisi pidentää päätöksellä paperilla, vaan tekemällä työelämästä kestävämpää.

Työelämä on jo nyt kestämätöntä

Moni kokee, että työn vaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Työelämä muuttuu jatkuvasti, teknologia kehittyy nopeasti ja osaamista on päivitettävä yhä tiheämmin. Samalla työn tempo kiihtyy ja työn kuormittavuus kasvaa.

Tukipalveluiden asiantuntijoiden työ ei välttämättä ole fyysisesti raskasta, mutta henkinen kuormitus voi olla huomattavaa. Jatkuvat muutokset, tietotulva, kiire ja kasvavat odotukset haastavat työssä jaksamista jo nyt.

Keskustelussa ei pitäisi keskittyä ainoastaan siihen, kuinka pitkään ihminen kykenee fyysisesti tekemään työtään. Olennainen asia on, millaisessa kunnossa hän on eläkeikään ehtiessään. Moni on jaksamisensa äärirajoilla jo kauan ennen kuin eläkeikä häämöttää lähimaillakaan.

Työuria ei pidennetä pelkällä päätöksellä

Työurien pidentäminen ei tapahdu säätämällä korkeampi eläkeikä. Jos työelämä kuormittaa ihmisiä entistä enemmän, vaarana on, että työkyky heikkenee jo ennen eläkeikää.

Ennen eläkeiän nostamista tulisi keskustella esimerkiksi:

• työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamisesta
• työkyvyn tukemisesta koko työuran ajan
• mielenterveyden haasteiden ehkäisemisestä
• osaamisen jatkuvan kehittämisen mahdollisuuksista
• ikäystävällisestä johtamisesta
• joustavista työjärjestelyistä eri elämäntilanteissa

Työelämän kestävyyttä ei ratkaista yksittäin nostamalla eläkeikää, vaan pitkäjänteisellä työelämän kehittämisellä.

Skilla ei pidä eläkeiän nostamista 70 vuoteen oikeana ratkaisuna työurien pidentämiseen.

Jos tavoitteena on, että ihmiset jatkavat työelämässä nykyistä pidempään, keskustelun pitäisi alkaa työkyvystä, työhyvinvoinnista ja työn mielekkyydestä. Vasta kun työelämä tukee aidosti pidempiä työuria, voidaan arvioida, ovatko nykyiset eläkejärjestelmän rajat tarkoituksenmukaisia.