Synnytyslomalla olevan työntekijän turva on yhä huono: Kymmeniä äitejä erotettu
Julkaisemme verkkolehdessämme toimistolta löytyviä arkistojen aarteita. Tämä lehtiartikkeli on peräisin yhdistyksen sen aikaisen tiedotustoimikunnan ylläpitämästä artikkelikokoelmasta ja on alun perin ilmestynyt Helsingin Sanomissa 29.3.1981.
Mitä Marit Liljelundille kuuluu vuonna 2021?
Voit lukea Maritin kuulumisista, pitkästä urasta ja Helsingin Sanomiin saakka uutiseksi joutuneesta tapauksesta haastattelustamme.
Virallinen syy yrityskauppa
HSO-Sihteeri Marit Liljelundin synnytysloman aika oli tammikuusta 1980 joulukuun loppuun. Työnantaja ilmoitti irtisanomisesta ennen synnytysloman päättymistä.
”Virallinen syy oli se, että ettei minua enää tarvita koska firma on myyty toiselle yritykselle ja on tapahtunut organisaatiomuutoksia”, Marit Liljelund kertoo.
Hänellä on nyt yhteensä kolme lasta, kaikki alle kouluikäisiä.
”Firmassa ehkä pelätään, että joudun olemaan paljon poissa työstä kun lapset sairastelevat.”
Sijaisella, joka jäi palvelukseen, ei ole lapsia.
Marit Liljelund valmistui 1975 sihteeriksi. Hänellä on yli viiden vuoden työkokemus. Paikassa, josta hänet irtisanottiin, hän ehti olla pari vuotta.
”Taisin olla ensimmäinen firman koko historiassa 25 vuoden ajalta, joka jäi äitiyslomalle. Suurin osa työntekijöistä on miehiä.”
”Kun lähdin, oli aivan selvää, että tulen takaisin. Pidin yhteyttä työtovereihini, olin mukana esimerkiksi pikkujoulujuhlassa, jolloin sovittiin, että soitellaan tarkemmin milloin tulen töihin.”
”Kun lähdin äitiyslomalle, luvattiin, että palkka tarkistetaan kun palaan. Äitiysloman ajalta työnantaja maksoi kolmen kuukauden palkan ja kesälomakorvauksen.”
Marit Liljelund aikoo vielä asian oikeuteen, ellei se selviä neuvottelemalla.
”Kun olen lähtenyt asiaa ajamaan, en luovuta kesken.”
Työ saattaa ”häipyä”
Äitiyslomalla olevien naisten syrjintää on havaittu myös muissa naisvaltaisissa liitoissa. Oikeusteitse asiaa ajamaan lähdetään kuitenkin perin harvoin.
Esimerkiksi TVK:laisessa Suomen liikeväen liitossa tapaukset jäävät usein luottamusmiesportaaseen, kertoo liiton valtuuston puheenjohtaja Rauha Määttänen.
Jos naiselle sattuu esimerkiksi useita peräkkäisiä raskauksia, hänet voidaan tietyissä tapauksissa irtisanoa pitkien poissaolojen perusteella.
Äitiyslomalainen voidaan irtisanoa myös sillä perusteella, että työmenetelmät ovat esimerkiksi laitteistojen vuoksi muuttuneet, niin ettei nainen hallitse enää uusia työtehtäviä. Tällainen saattaa olla esimerkiksi ohjelmoijan työ: raskauden aikana on siirrytty päätetyöskentelyyn eikä naisen katsota enää hallitsevan työtä.
Työ on saattanut myös ”häipyä” äitiysloman aikana eikä vastaavaa työtä löydy kun nainen palaisi takaisin. Uudelleenjärjestelyjen aiheuttamia irtisanomisia on sattunut esimerkiksi yhtiöiden fuusioitumisen yhteydessä, jolloin irtisanominen on koskenut muitakin kuin äitiyslomalla olevia.
Joskus sijainen perii äitiyslomalla olleet tehtävän, ja tälle tarjotaan muuta työtä. Nainen siis voidaan ajaa tilanteeseen, jossa hän joutuu sanomaan itsensä irti, Määttänen kertoo.
Suuri osa naisista luopuu
STL:n juristilla Juhani Rantinojalla on tällä hetkellä puolisenkymmentä äitiyslomalaisen irtisanomistapausta vireillä. ”Irtisanominen houkuttelee työnantajaa, koska kiinnijäämisriski on suhteellisen pieni”, Rantinoja sanoo. Suurin osa naisista luopuu asiasta ennen tuomioistuinta. Kanne on sitä paitsi hankala näyttää oikeaksi.
Jos työntekijä voittaa jutun, työnantajan kustannukset eivät ole järin suuret: muutaman vuoden kuluttua vahingonkorvausta joutuu maksamaan yleensä enintään kuuden kuukauden palkkaa vastannut summa. Siitä vähennetään kaikki veronalainen ansio, jota työttömyysaikana on ehditty hankkia.
Toinen vaihtoehto on synnytyslomasta aiheutuvien kustannusten maksaminen. Entäpä, jos työntekijä jää heti kohta toiselle synnytyslomalle, Rantanoja pohtii.
Irtisanomisen edellytyksiä tiukentamalla ei Rantinojan mielestä välttämättä poisteta syrjintää ainakaan sellaisilla normeilla, jotka voitaisiin Suomessa toteuttaa.
”Kun irtisanomisen edellytyksiä tiukennetaan, työnantajat ryhtyvät käyttämään työntekijöille vielä epäedullisempaa työsuhteen lakkautuskeinoa, työsopimuksen purkamista. Silloin työsopimus päättyy heti.”
”Esimerkiksi neljännesvuosisadan työnantajan palveluksessa ollut henkilö voidaan vaikkapa ilman mitään syytä poistaa työstä, ja työtön saa ruveta hakemaan oikeutta mahtavaa vastapuoltaan vastaan.”
Tuntiopettajalle äitiys on riski
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisi pari vuotta sitten raportin, joka käsitteli raskauden ja äitiysloman aikaista työsuhdeturvaa. Raportissa puututaan mm. määräaikaisiin työsopimuksiin, joilla raskauden ajan irtisanomissuojaa kierretään. Vaikeassa asemassa ovat esimerkiksi tuntiopettajat, jotka eivät useinkaan saa uutta kiinnitystä työsuhteen katkettua raskauteen.
Viime aikoina OAJ:ssa on yritetty käytäntöä saada muutetuksi siten, että tuntiopettaja otettaisiin työhön ”toistaiseksi”. Tällöin työsuhteen päättyminen edellyttäisi irtisanomista.
Jopa useita vuosia samassa koulussa olleet ovat joutuneet lähtemään raskauden vuoksi. Muodollista virhettähän irtisanomista ei löydy, kun se katkeaa raskauden aikana.
Teksti: Sinikka Nopola
Huom! Lehdestä on ilmeisesti leikattu arkistoon vain osa artikkelista, ja esimerkiksi sen yhteydessä olleet kuvat puuttuvat kokonaan.
